Miten ammatillinen erityisopetus on huomioitu uudistetun oetussuunniteman perusteissa?

Ammatillinen erityisopetus

Uudistetun lain mukaan ammatillista eritysopetusta tulee olla tarjolla kaikille tarvisevile tutkinnosta riippumatta. Miten tämä on huomioitu nyt uudistettavassa opetussuunitelmassa?

Erityisopetuksen tarve ammatillisessa koulutuksessa kasvaa nopeasti. Vuonna 2002 yli 5% peruskoululaisista oli jatkuvan erityisopetustuen tarpeessa. Tänä päivänä luku on yli kaksinkertainen. Toisen asteen ammatilliseen koulutukseen hakeutuu yleensä ne opiskelijat, jotka ovat tarvinneet tukea jo peruskoulussa. Vuonna 2007 erityisen tuen tarpeessa olevia opiskelijoita oli 17 030. Näistä valtion ammatillisissa erityisoppilaitoksissa* opiskeli noin 870 ja muissa erityisoppilaitoksissa lähes 3 000 opiskelijaa. Erityisopiskelijoiden määrä on toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa noin 7-10 %.

Osa-aikaista erityisopetusta tai muita tukitoimia tarvitsee yli puolet ammatillisten oppilaitosten opiskelijoista. Opiskelijamme vaativat yhä enemmän erityisiä tukitoimia. Laki ammatillisesta erityisopetuksesta on uudistettu tarjoamaan tasaveroiset palvelut koko peruskoulun päättävälle ikäluokalle. Ammatillisten oppilaitosten pitää pystyä tarjoamaan ammatillista erityisopetusta tutkinnosata riippumatta ja ketään syrjimättä. Valtaosa erityisopiskelijoista opiskeleekin nyt aivan tavallisissa oppilaitoksissa. Monet opiskelijat, jotka eivät menesty koulussa tulevat kuitenkin hämmästyttävän hyvin toimeen työpaikoilla. Työssäoppiminen parhaimmillaan pystyy tarjoamaan räätälöityä yksilöityä ohjausta opiskelijalle. Tämä opetustapa sopii usein erityisen hyvin tuen tarpeessa oleville opiskelijoille. He ovat haluttuja työntekijöitä tehtävissä, jotka monet muut kokevat liian yksitoikkoisiksi.

Syksyllä 2008 ammatillisen koulutuksen ryhmäkokoa kasvatettiin pääkaupunkiseudulla, kun hallitus oli päättänyt lisätä ammatillisen koulutuksen paikkalukua Etelä-Suomen kasvualueella. Tämä merkitsi av-alalla, että 16 opiskelijan ryhmää kasvatettiin 19 opiskelijaan. Opetusryhmiä kasvatettiin siitä huolimatta, että opettajat olivat todenneet, että opetusryhmät ovat nytkin aivan liian suuria. Esimerkiksi av-alalla parhaana ryhmäkokona pidetään 10 opiskelijaa. Kaupallisessa koulutuksessakin ihanteelllinen ryhmäkoko on 6 – 8. Suuremmassa ryhmässä ei pysty antamaan yksilöllistä ohjausta.

Opetusryhmien kasvattaminen on merkinnyt selkeästi takapakkia. Tämä on näkynyt keskeyttämisten lisääntymisenä. Puolen vuoden jälkeen monet opetusryhmät ovat kutistuneet kolmanneksella. Av-alalla opetusryhmät on nyt kuitenkin päätetty palauttaa ennalleen. Mutta syy ei liittynyt laatuun, vaan määrään, sillä alalle koulutetaan Raittilan selvityksen (2006) mukaan enemmän kuin tarvitaan. Selvityksen mukaan alan koulutusta pitäisi myös siirtää maalta kasvukeskuksiin.

Näyttää kuitenkin siltä, että on virheratkaisu siirtää opetusta kasvukeskuksiin. Helsingin opetusviraston bujetti vuonna 2008 jäi huomattavan alijäämäiseksi, sillä tavoite jossa 60% opiskelijoista suorittaa ammatillisen koulutuksen kolmessa vuodessa jäi toteutumatta. Määräajassa valmistuneitten määrä jäi ale puoleen. Maaseudulla tulos on parempi, sillä oppilaitokset panostavat laatuun ja ammatilliseen eritysopetukseen. Pienillä paikkakunnilla muutamankin opiskelijan keskeyttämisinen näkyy heti kunnan tuloissa ja opettajien työllisyydessä. Tilanne on toinen suuressa pääkaupungin oppilaitoksessa, jossa ei ole nähty tarvetta palkata ammatillista erityisopettajaa, koska aina on uusi opiskelija tulossa tilalle.

Tämä asenne on tehnyt opetustyön yhä raskaammaksi, kun opetusryhmät suurenee, keskeyttäminen on yleistä ja opiskelijat vaativat lisääntyvässä määrin monenlaista tukea, johon opettajalla ei ole tarvittavaa resurssia. Opettajat ovat tehneet hyviä aloitteita ammatillisen erityisopetuksen kehittämiseksi ja työssäjaksamisensa edistämiseksi. On ehdotettu pienempiä opetusryhmiä, kaksiopettaja-järjestelmää ja byrokratian vähentämistä.

Av-alalla opetusta on integroitu mm. ammatti- ja yleisaineissa. Opetus muistuttaa tapaa, jolla toimitaan myös ammattimaisessa tuotannossa. Lopputuloksena päästään tehokkaaseen työskentelyyn – jossa varsinkin hiljainen, piilevä tieto siirtyy opettajaryhmältä opiskelijaryhmille. Tämä sopii erityisen hyvin eritysopiskelijoille, sillä mentorointia tapahtuu paitsi opettajien, myös opiskelijoiden välillä. Edistyneemmät tukevat vasta-alkajia. Esimerkkinä pitkälle viedystä integroinnista on eri kouluasteiden välinen yhteistyö, jota on Heltechissä toteutettu mm. yhteistyössä Taidetollisen korkeakoulun ja Teatterikorkeakoulun kanssa kenttäolosuhteissa Muhumaalla. Tämä tarjoaa oppimistilaisuuksia kaiken tasoisille opiskelijoille.

Opetussuunnitelmaa uudistettaessa projektioppiminen on päätetty ottaa käyttöön Heltechissä. Mutta miten ammatillisen erityisopetus integroidaan opetukseen uudistettavassa opetussuunnitelmassa jää vielä nähtäväksi.

--------------------------

*) Valtion ammatilliset erityisoppilaitokset yksityistettiin vuoden 2009 alusta. Ammatillista erityisopetusta tulee tarjota kaikissa ammatillisissa oppilaitoksissa tutkinnosta riippumatta.

Lähteet:

<Ammatillisen tutkinnon uudistaminen > < Av- tutkinnon uudistus >

< Valokuvakoulutus >